Yle Areena public
[search 0]
Plus

Téléchargez l'application!

show episodes
 
Y
Yle Uutiset

1
Yle Uutiset

Yle Areena

Unsubscribe
Unsubscribe
Tous les jours+
 
Yle Uutisten Radiouutiset seuraa kotimaan ja maailman menoa ympäri vuorokauden, viikon jokaisena päivänä. Uutiset tiiviissä paketissa aina tasatunnein sekä pidempinä, taustoittavina lähetyksinä arkisin klo 7, 8, 12, 16 ja 17 (lauantaisin klo 12 ja 17, sunnuntaisin klo 17).
 
Y
Yle News

1
Yle News

Yle Areena

Unsubscribe
Unsubscribe
Tous les jours
 
Yle News broadcasts in English daily on Yle Radio 1 (3:55 pm) and on Yle Mondo (3:30 pm Mon-Fri, 3:29 pm Sat-Sun). You can also keep up with the latest online updates from Yle News via Twitter and Facebook.
 
V
Vainaja

1
Vainaja

Yle Areena

Unsubscribe
Unsubscribe
Chaque mois
 
Ohjaaja-käsikirjoittaja Pentti Järvinen teki vuosina 1995–2010 Radioteatterille kuunnelmasarjan, jossa pääosassa on vainaja. Pääosissa loistavat Ritva Valkama ja Aarre Karén. Jaksot ovat Yle Areenassa kuunneltavissa vuoden ajan.
 
Politiikka-Suomen henkilökuvat on kaksikymmentä henkilökohtaista tarinaa politiikan huipulta. Kärkipoliitikot avaavat suoremmin kuin koskaan omakohtaisia kokemuksiaan matkalla nuoruudesta uran huipulle. Podcastsarjan lisäksi Yle Areenassa on katsottavissa 10-osainen dokumenttisarja Politiikka-Suomi. Nämä audiohenkilökuvat on koostettu Politiikka-Suomen haastatteluista.
 
Äänikirja: Teuvo Pakkalan (1862-1925) Elsan nuoret päähenkilöt ovat samankaltaisista oloista lähtöisin, mutta heidän elämänsä rakentuvat tyystin erilaisiksi. Pääjuonena on 1800-luvun realistisessa kirjallisuudessa yleinen viettelytarina, jossa yläluokan pojan narraama kansannainen synnyttää aviottoman lapsen. Romaani ilmestyi vuonna 1894. Yle Radio 1:ssä vuonna 2013 lähetetty luentasarja on julkaistu Yle Areenassa uudelleen, luku kerrallaan. Lukija: Erja Manto.
 
Depressiopäiväkirjat-podcast nostaa peiton masennuksen yltä ja kertoo, miltä se tuntuu ja mitä se todella on. Käsikirjoitus: Anni Saastamoinen Äänisuunnittelu, musiikki, äänitys: Jarkko Rissanen, Anni Saastamoinen, Matt Stocks Mukana rooleissa: Jonna Mäkelä, Jarkko Rissanen, Sanni Pärssinen Kiitos: Laajasalon opisto
 
10-osainen historiasarja vuodelta 2011, jolloin jatkosodan päättymisestä tuli kuluneeksi 70 vuotta. Toimittaja Seppo Heikkisen haastateltavina mm. historioitsijat Henrik Meinander, Ohto Manninen ja Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä, Eino Salomaa ja Tauno Junnonen.
 
Äänikirja. Eino Leinon äidinkieli oli lyriikka. Rakastettu runoilija oli myös pakinoitsija ja sanomalehtimies, patriootti ja taistelija, joka tuotannossaan käsitteli niin kulttuuri- ja taide-elämää kuin tiedettä ja politiikkaa. Kirjailija: Eino Leino (1878-1926). Lukija: Jarmo Heikkinen. Luentasarja vuodelta 2011 on julkaistu Yle Areenaan uudelleen, pakina kerrallaan.
 
Äänikirja. Arvi Järventauksen (1883-1939) teos kuvaa köyhän kautokeinolaisen suntion Abraham Kellonsoittajan matkaa Pohjois-Norjaan Jäämeren rannikolle ja siellä tapahtuneita urotekoja. Karu todellisuus ei sido loistavaa ajatuksenjuoksua ja luovaa hulluuden ilottelua. Teos ilmestyi vuonna 1920. Lukija: Esko Salervo. Tuottaja: Outi Valle. Luentasarja vuodelta 2011 on julkaistu Yle Areenassa uudelleen, luku kerrallaan.
 
Äänikirja. Volter Kilpi (1874-1939) kirjoitti Saaristolaissarjansa lapsuutensa Kustavista, sen merimiehistä ja heidän perheistään. Romaani Alastalon salissa on näistä tunnetuin, Pitäjän pienimpiä taas novellikokoelma. Kirkolle (1937), jonka kuulemme Esko Salervon lukemana, kuvaa sunnuntaista kirkkomatkaa. Sarja on kirjoitettu tajunnanvirtatekniikalla, kieli on rikasta ja monipolvista, kerronta äärimmäisen hidasta ja monen mielestä se kuuluu parhaimpiin eurooppalaisen modernismin klassikoihin ...
 
Äänikirja: L. Onervan vuonna 1908 ilmestynyt esikoisromaani. Mirdja kertoo naisena olemisen problematiikasta. Onerva Lehtisen (1882-1972) oma elämä ja aika antoivat runsaasti aineksia hänen ensimmäisen romaaninsa päähenkilön, Mirdjan, elämään. Mirdja oli aikansa sensaatio: se sai paljon kiitosta, jopa valtion kirjallisuuspalkinnon, mutta myös paljon kuohahtelevaa moitetta. Mirdja toi kirjallisuuteemme uutta ja ennennäkemätöntä, mutta nimihenkilön halu pysyä vapaana ja hakeutuminen useisiin e ...
 
Hölmölän kylä sijaitsee jossakin, ihan tarkkaan ei tiedetä missä, mutta ehkä ei kovinkaan kaukana. Hölmölän väki on kunnon kansaa ja harkitsee harkitsee kaiken ennen kuin ryhtyy mihinkään. Varsin perusteellisia, ahkeria ja rehellisiä ihmisiä siis, vaan silti sattuu kommelluksia, niin että muualla nauretaan. Mutta vieraan apua ei Hölmölän kylässä tarvita, osataanhan sitä itsekin. Entä miten sujuu hölmöläisiltä rukiinleikkuu, puuronkeitto tai hevoskauppojen hierominen? Hölmölässä on Eero Salol ...
 
6-osainen historiasarja Euroopan yhdentymiskehityksestä ja eurooppalaisesta identiteetistä. Keitä me olemme, mikä meitä yhdistää ja mitä eurooppalaisuudella oikeastaan tarkoitetaan? Ohjelmasarjassa liikutaan antiikista nykypäivään, vieraillaan Brysselissä ja rakennetaan ajatuksellisia siltoja menneisyydestä ja nykyisyyteen. Toimittaja on Liisa Vihmanen.
 
Äänikirja. Kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944) oli Oulun kuuromykkäinkoulun opettaja, joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä. Paulaharju tapasi ihmisiä, haastatteli heitä ja kirjoitti muistiin tuhansia sivuja vanhojen kertomuksia entisistä tavoista, taioista ja tapahtumista yli 40 vuoden aikana. Vaimonsa Jennyn kanssa Paulaharju keräsi talteen yli 80 sompiolaisen muisteluksia. Monilta osin teos kuvaa alueita, jotka kylineen ...
 
Musti ja Matroskin saavat Fedja-sedältä kirjeen. Ystävä on ulkomailla Suomessa ja kehuu lomaansa suorastaan upeaksi. Jotta lapset voivat pitää hauskaa ja vanhemmat levätä, pitäisikö Prostokvashinoonkin rakentaa lapsille seikkailupuistoja ja puuhamaita? Huvituksia vailla tuntuu nyt olevan koko kylä posteljooni Petshkinistä alkaen. Mutta mikä outo kylässä vaeltaa?
 
Äänikirja. Kai Donner (1888-1935) matkusti Siperiaan tutkimaan suomensukuisten samojedikansojen kieliä ja tapoja. Ensimmäinen tutkimusmatka kohti sydäntalvista tundraa alkoi elokuussa 1911. Samojedien luottamuksen nuori tiedemies saavutti mukautumalla heidän elintapoihinsa. Matkapäiväkirjaan merkityistä muistiinpanoista syntyi teos Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911 - 1913 ja 1914 . Teos ilmestyi vuonna 1915. Lukija: Esko Salervo. Tuottaja: Outi Valle. Luentasarja vuodelta 2011 on ...
 
Äänikirja: Putkinotko kertoo omintakeisen vuokraviljelijä ja viinatrokari Juutas Käkriäisen monilapsisesta metsäläisperheestä ja näiden herraskaisesta vuokraisännästä, kirjakauppias Aapeli Muttisesta. Romaani käsittelee yhtä heinäkuista päivää, jolloin Juutaksen vaimo Rosina lähtee kaupunkikäynnille Savonlinnaan ja Aapeli Muttinen saapuu tarkastamaan tiluksiaan samalla, kun Juutas suunnittelee viinanmyyntibisneksiään.Putkinotko on Joel Lehtosen tunnetuin teos. Se on kolmas teos Putkinotko-sa ...
 
Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Öljy-yhtiön hommiin napaseudulle lähetetty kaksikko ei törmääkään öljylähteisiin, vaan sakean sumun kätkemään valtakuntaan, jota lämmittävät termiset lähteet. Alku ei suju seikkailijoillamme aivan ruusuisesti, mutta savolainen lupsakkuus avaa nopeasti ovet kuningattaren kamareihin. Mainittakoon, että tältä seikkailulta on peräisin Pekka Lipposen prinssieversti-titteli. Ohjelm ...
 
Ihmiskunta on aina löytänyt itselleen tavan perustella joukkotappaminen ja uhrautuminen, mutta myös tavat elää sovussa. Kun puhutaan sodasta ja rauhasta, kyse ei ole vain strategiasta, joukkojen ryhmittelystä tai neuvottelupöydistä, vaan ollaan kaiken inhimillisen synnyn ja tuhon äärellä. Markus Leikolan sota ja rauha on neljätoistaosainen keskusteluesseiden sarja, joka valottaa niin alan terminologiaa kuin tapahtumia historian alkuhämäristä Krimille ja Persianlahdelle, meillä ja muualla.
 
Tuhansia suomalaisia, punapakolaisia, kommunisteja, loikkareita ja ennen kaikkea amerikansuomalaisia muutti 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa Neuvosto-Karjalaan rakentamaan uutta ihanneyhteiskuntaa. Amerikansuomalaisten joukossa oli tanssimuusikoita ja klassisen musiikkikoulutuksen saaneita. Pääkaupunkiin Petroskoihin syntyi klubeja, joissa tanssiorkesterit soittivat villejä muotitansseja ja amerikansuomalaiset näyttivät karjalaisille, inkeriläisille ja venäläisille, kuinka foxtrotia tanssit ...
 
Loading …
show series
 
Loading …

Guide de référence rapide

Google login Twitter login Classic login