Suomen Lääketieteen Säätiö tukee lääketieteellistä tutkimusta sen kaikilla aloilla. Haluamme antaa lääketieteen tutkijoille mahdollisuuden muuttaa maailmaa.
…
continue reading
1
Mitä potilastapauksesta voi kertoa?
50:30
50:30
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
50:30
Monet lääkärit puhuvat työstään somessa, esimerkiksi Instagramissa. Mutta mitä siellä voi arjestaan kertoa rikkomatta salassapitovelvollisuutta? Ja mitkä säännöt pätevät kollegan konsultointiin kahvitauolla? Entä mitä erityistä huomioitavaa liittyy geenitiedon käsittelyyn? Ottaako riskin, jos lähettää sylkinäytteensä sukuselvitystä varten? Haastate…
…
continue reading
1
Mikä saa olla ihmiselämän hinta?
50:18
50:18
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
50:18
Markkinoille tulee jatkuvasti uusia lääkkeitä, joista osa on erittäin tehokkaita, mutta kalliita. Jos uusi syöpälääke lisää elinikää keskimäärin puoli vuotta, mitä se saa maksaa? Miten hyvin ja tasapuolisesti Suomen lääkekorvausjärjestelmä toimii? Iso eettinen kysymys on myös se, miten saadaan lääkekehitystä monipuolisesti eri sairauksiin - ja myös…
…
continue reading
1
Koiransa voi kloonata 50 000 dollarilla — entä jos haluaisi kloonin itsestään?
48:59
48:59
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
48:59
Meillä on menetelmät, joilla perimää voidaan muokata monella tapaa, mutta missä menevät rajat? Mitä ihmiselle ja ihmisalkiolle saa tehdä ja mitä ei? Ja miten pitäisi suhtautua ihmisen eliniän pidentämiseen? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Tampereen yliopiston professori, kantasolututkija Katriina Aalto-Setälä ja Turun yliopiston…
…
continue reading
1
Talidomidikatastrofi johti kliinisten kokeiden sääntelyn kehittymiseen
50:01
50:01
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
50:01
Raskauspahoinvointiin käytetty lääke talidomidi aiheutti aikoinaan epämuodostumia yli 20 000 vauvalle --miten vastaavat katastrofit estetään? Miten lääketieteellistä tutkimusta ja kliinisiä kokeita valvotaan? Mitä kuuluu hyvään tieteelliseen käytäntöön? Miten kliinisistä kokeista raportoidaan ja viestitään luotettavasti? Haastateltavina Tampereen y…
…
continue reading
Saatat mennä naimisiin puoliksi keinotekoisen miehen tai naisen kanssa, valita lapsesi sukupuolen, muuttaa muistojasi ja elää 150 vuotiaaksi — ellei tieteellinen vallankumous tuhoa meitä sitä ennen. Muun muassa tähän tyyliin vuonna 1968 ilmestyneessä kirjassa "Biologinen aikapommi" peloteltiin ihmisiä geenitekniikoiden vaaroista. Tuolloin bioteknol…
…
continue reading
Kesällä 2007 Yhdysvalloissa havaittiin outo ilmiö: chilikastiketta sisältävät säilyketölkit alkoivat pullistella ja räjähdellä. Samaan aikaan kahdeksan ihmistä eri puolilla maata joutui sairaalaan vakavien oireiden vuoksi. Potilailla oli lihasheikkoutta, vaikeuksia puhua ja niellä. He kaikki olivat syöneet saman valmistajan chilikastiketta. Pian se…
…
continue reading
1
Vain yksi on joukosta poissa
48:41
48:41
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
48:41
Elokuussa 1978 Birminghamin yliopiston lääketieteen valokuvaaja Janet Parker kärsi kovasta kuumeesta ja kivuista. Myöhemmin hänelle alkoi kehittyä rokkonäppylöitä ympäri kehoa. Kenellekään ei aluksi tullut mieleen, että kyseessä voisi olla isorokko, sillä tauti oli tuolloin jo saatu hävitettyä maailmasta.Oireet vain pahenivat, ja lopulta tauti tunn…
…
continue reading
1
Loman jälkeen maljalla kasvoi vihreää hometta
48:06
48:06
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
48:06
Syyskuussa 1928 Alexander Fleming palasi lomalta ja havaitsi, että hänen bakteerimaljallaan kasvoi ihan väärän näköinen otus, vihreä home. Bakteeriviljelmä oli pilalla. Fleming havaitsi kuitenkin mielenkiintoisen ilmiön: homeen läheltä bakteerikasvusto oli kuollut. Hän tajusi, että home tuotti jotain bakteereja tappavaa. Hän sille nimen penisilliin…
…
continue reading
1
Ai, nämä voivatkin olla ystäviä?
35:35
35:35
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
35:35
Bakteereita on pidetty vuosisatoja lääketieteessä pahiksina, viheliäisinä taudinaiheuttajina. Vasta viime vuosikymmeninä tutkijat ovat kiinnostuneet hyvien bakteerien merkityksestä ihmisen terveydelle. Suolistossa meillä on noin puolitoista kiloa bakteereita. Ne tuottavat vitamiineja ja niillä voi olla aivo-suoliakselin kautta vaikutusta jopa miele…
…
continue reading
1
Kun tutkija kolerabakteereja nielaisi
36:47
36:47
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
36:47
1800-luvulla Euroopassa riehui paha koleraepidemia. Ei tiedetty, mistä tauti johtui ja miten se levisi. Saksalainen hygienian professori Max Pettenkofer uskoi, että vika oli maaperässä. Hän vastusti kiivaasti maamiehensä Robert Kochin ajatusta, jonka mukaan taustalla oli tämän löytämä kolerabakteeri. Osoittaakseen näkemyksensä oikeaksi 73-vuotias P…
…
continue reading
1
Ilmastotoimissa ja terveyden edistämisessä on win-win-tilanteita
26:47
26:47
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
26:47
Helleaaltoja, äärimmäisen kylmää, myrskyjä, kaupunkitulvia ja lumi-inferno — ilmastokriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Mihin meidän pitää varautua, mitä on odotettavissa? Ilmastokriisiä ja sen terveyshaittoja pohtivat Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa kansanterveystiet…
…
continue reading
1
Ilmastokriisi vaikuttaa suomalaistenkin terveyteen — hellekuolemia, punkkitauteja, allergioita
26:54
26:54
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
26:54
Helleaaltoja, äärimmäisen kylmää, myrskyjä, kaupunkitulvia ja lumi-inferno — ilmastokriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Mihin meidän pitää varautua, mitä on odotettavissa? Ilmastokriisiä ja sen terveyshaittoja pohtivat Suomen Lääketieteen Säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa kansanterveystiet…
…
continue reading
1
Kemikaalit, sähkö, sisäilma — miksi ihminen herkistyy ympäristötekijöille?
30:32
30:32
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
30:32
Podcastissa keskustelemme, millaisia mekanismeja on ympäristöherkkyyksien taustalla. Osa 1/2: Määritelmän mukaan ympäristöherkkä oirehtii ympäristössä, joka ei suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Oireet ovat kuitenkin aivan todellisia ja voivat rajoittaa elämää. Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja neurologian dosentt…
…
continue reading
1
Sairauskoodi puuttuu — ympäristöherkkien hoidon ja kuntoutuksen saaminen takkuilee
19:21
19:21
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
19:21
Osa 2/2: Ympäristöherkkyyteen on viime vuosina kehitetty hoitoa ja kuntoutusta. Husissa on aloittanut Toiminnallisten häiriöiden poliklinikka. Toiveena on, että vastaavia saadaan myös muihin sairaaloihin. Myös terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa on kehitetty tukimuotoja. Mutta miten hyvin apua on tarjolla ja millaista se on? Tiedetoimittaja M…
…
continue reading
1
Miksi juuri nämä piikit pistetään?
23:58
23:58
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
23:58
Osa 2/2: Rokottaminen perustuu siihen, että elimistölle esitellään taudinaiheuttaja etukäteen, jolloin se pystyy nujertamaan vihollisen nopeasti. Uusien rna-rokotteiden myötä rokotteiden kehitys voi tulevaisuudessa helpottua. Mitä uusia rokotuksia on tulossa käyttöön? Millä perusteella on päätetty, mitä vastaan kaikki suomalaiset rokotetaan? Ja mit…
…
continue reading
1
Rokotusten hyödyt ja haitat puntarissa
26:50
26:50
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
26:50
Onko rokotuksista varmasti enemmän hyötyä kuin haittaa? Podcastissa keskustelemme rokotuksista. Osa 1/2: Meillä on iso joukko hävinneitä tauteja, kuten kurkkumätä, hinkuyskä ja tuhkarokko, joita emme edes muista, sillä niihin on rokotukset. Lisäksi koronaepidemian keskellä rokotteet pelastavat jatkuvasti satojatuhansia ihmishenkiä. Toisaalta rokotu…
…
continue reading
1
Entä jos alkaisi karppaamaan, gluttamaan tai ryhtyisi vegaaniksi?
27:15
27:15
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
27:15
“Tutkittua tietoa, kiitos!”-podcast-sarjassa käydään läpi vaikeita ja paljon keskustelua herättäviä terveysaiheita. Toisessa jaksossa aiheena on ravitsemus - mitä oikein pitäisi pistää suuhunsa? Osa 2/2: Moni on valinnut jonkin erityisruokavalion, esimerkiksi karppaamisen tai gluttaamisen. Mitä pitäisi ottaa huomioon? Voiko dieeteissä piillä riskej…
…
continue reading
1
Ravitsemussuositusten taustalla on vuosien tieteellinen urakka - kovaa rasvaa ei moitita turhaan
25:37
25:37
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
25:37
Mitä oikein pitäisi suuhunsa pistää? Podcastissa keskustelemme ravitsemuksesta ja ravitsemussuosituksista. Osa 1/2: Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uudistetaan parhaillaan yli 300 asiantuntijan voimin. Mutta mihin viralliset ravitsemussuositukset oikein perustuvat ja miten ne syntyvät? Suositukset herättävät myös kritiikkiä etenkin somessa. Mon…
…
continue reading
1
Aivot koulutetaan uusiksi — itsehoitokeinot tärkeitä fibromyalgian ja väsymysoireyhtymän hoidossa
25:24
25:24
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
25:24
“Tutkittua tietoa, kiitos!”-podcast-sarjassa käydään läpi vaikeita ja paljon keskustelua herättäviä terveysaiheita. Ensimmäisessä jaksossa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa fibromyalgiasta ja kroonisesta väsymysoireyhtymästä keskustelevat reumatologi Markku Mali ja neuropsykiatri Risto Vataja. Osa 2/2: Mistä apua kipu- ja väsymysoireisiin? Onko…
…
continue reading
1
Pitkittynyt korona ei ole yllätys — samoja mekanismeja kuin fibromyalgiassa ja väsymysoireyhtymässä
23:28
23:28
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
23:28
“Tutkittua tietoa, kiitos!”-podcast-sarjassa käydään läpi vaikeita ja paljon keskustelua herättäviä terveysaiheita. Ensimmäisessä jaksossa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa fibromyalgiasta ja kroonisesta väsymysoireyhtymästä keskustelevat reumatologi Markku Mali ja neuropsykiatri Risto Vataja. Osa 1/2: Millaisia ovat fibromyalgian ja kroonisen …
…
continue reading
1
Korona ahdistaa - tarvitaan toivoa ja puhetta onnistumisista
30:48
30:48
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
30:48
Korona-aika rassaa hermoja ja mieltä. Suomen Lääketieteen säätiön podcastissa pohdimme, mistä löytyisi helpotusta. Voidaanko ihmisten resilienssiä eli selviytymiskykyä parantaa - millainen merkitys on medialla ja viranomaisilla? Kuulemme, miten korona on vaikuttanut suomalaisten mielenterveyteen. Nuoret aikuiset näyttäisivät kärsivän eniten. Tiedet…
…
continue reading
1
Suomessa pystyttäisiin tuottamaan koronarokotteita vaikka heti
30:43
30:43
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
30:43
Suomessa on kehitteillä uusi koronarokote, joka voisi parhaimmillaan tulla markkinoille vuodenvaihteessa. Millainen tämä rokote on? Kuopiossa on geenilääketehdas, joka pystyisi jo nyt valmistamaan miljoonia rokotteita. Miksi tätä kapasiteettia ei jo hyödynnetä? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Helsingin yliopiston virologian prof…
…
continue reading
1
Uudet koronarokotteet valjastavat ihmisen omat solut rokotetehtaiksi
30:15
30:15
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
30:15
Uudet koronarokotteet ovat niin sanottuja geenirokotteita eli rna- ja dna-rokotteita, joiden vaikutusmekanismi poikkeaa perinteisistä rokotteista — mutta miten? Entä kuinka käy, kun virus muuntuu? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela ja Itä-Suomen yliopiston molekyylilääketiete…
…
continue reading
1
Lisää elinvuosia ja lihavuusepidemia kuriin
49:50
49:50
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
49:50
Suomalaisten keskimääräinen elinikä on 1940-luvulta tähän päivään kasvanut yli 20 vuotta. Mutta miltä näyttää tulevaisuus — voisimmeko tulevaisuudessa elää vaikkapa 150 vuotta? Tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelee geriatrian professori Timo Strandbergin kanssa keinoista, joilla elinikää voidaan pidentää. Toinen haastateltava on lihavuustutkija…
…
continue reading
1
Ihmisen varaosat — haimasoluja diabeetikoille, verkkokalvoja 3D-tulostuksella ja sydämiä sioilta?
47:34
47:34
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
47:34
Kantasoluista saadaan tehtyä mitä tahansa ihmiselimistön soluja ja niitä pystytään nykyisin jopa tulostamaan 3D-printterillä. Mutta mihin kaikkiin sairauksiin kantasoluhoidoista voisi tulevaisuudessa olla apua? Tästä keskustelee tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa Tampereen yliopiston professori Katriina Aalto-Setälä. Husin sydänkirurgi Karl Lems…
…
continue reading
1
Pandemioita tulee jatkossakin — voimme oppia paljon koronasta
39:45
39:45
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
39:45
Korona jyllää nyt, mutta miltä näyttää tulevaisuus? Millaisia pandemioita ja biouhkia ihmiskunta voi kohdata ja miten niistä selviämme? Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin tässä jaksossa tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat kliinisen mikrobiologian erikoislääkärit, dosentti ja lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen Sosiaali- ja t…
…
continue reading
1
Kymmenen vuoden päästä geenihoitoja on kymmenittäin
45:29
45:29
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
45:29
Geenilääkkeitä on jo markkinoilla ja lisää on luvassa, mutta millaisiin tauteihin niitä on näköpiirissä? Entä miksi tulevaisuudessa todennäköisesti kaikille meille tehdään geenitesti ennen lääkehoidon aloittamista? Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilä haastattelee akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualaa Itä-Suomen …
…
continue reading
1
Tekoälystä tulee lääkärin Pikku apulainen
42:13
42:13
Lire Plus Tard
Lire Plus Tard
Des listes
J'aime
Aimé
42:13
Miten tekoäly tulee muuttamaan terveydenhoitoa ja lääkärien työtä? Alkavatko robotit tehdä päätöksiä lääkäreiden puolesta? Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastissa tiedetoimittaja Mari Heikkilä haastattelee Husin innovaatiojohtaja, neurokirurgi Miikka Korjaa ja Helsingin yliopiston FIMM:n dosentti Nina Linderiä tekoälyn hyödyntämisestä terveydenhuo…
…
continue reading
Ihmisen varaosat, tekoäly, geenihoidot, biouhkat, lihavuusepidemia, eliniän pidentäminen. Suomen Lääketieteen Säätiön viisiosainen podcast-sarja avaa, millaista on tulevaisuuden lääketiede. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa podcastissa keskustelevat eri lääketieteen alojen tutkijat ja asiantuntijat. Podcast alkaa 9.10., tässä tiiseri.…
…
continue reading